Lasten ja nuorten oikomishoito
Ahtaus vaivaa lasten hampaita Suomessa, raja päästä julkiseen hoitoon on korkealla.
”Tyypillinen suomalainen purentavirhe on, että alaleuka on yläleukaa pienempi ja taaempana, ja että hampaat ahtautuvat kiinni toisiinsa. Sanoisin, että kahdeksankymmentä prosenttia asiakkaistani on tällaisia tapauksia.”
Näin kertoo oikomishoidon erikoishammaslääkäri Anton Ahlsten, joka hoitaa Oral Hammaslääkärien Erottajan-toimipisteellä Helsingissä aikuisten lisäksi paljon lapsia ja nuoria. Vaikka nuoret potilaat ovat julkisen hammashoidon piirissä, usein he eivät saa sitä kautta apua hampaiden ahtautumiseen.
”Oikomishoidossa lääkäri arvioi purentavirheet asteikolla yhdestä kymmeneen. Kunnallinen puoli hoitaa yleensä tapaukset seitsemästä tai kahdeksasta ylöspäin. Mutta kuuden ja kahdeksan väliin mahtuu iso joukko ahtaudesta kärsiviä lapsia ja nuoria”, Ahlsten kertoo.
Lievemmätkin purentavirheet kannattaa Ahlstenin mukaan hoitaa kuntoon, sillä esteettisten haittojen lisäksi hampaiden ahtaus voi johtaa vakavampiin purenta- ja leukanivelvaivoihin.
”Jos hampaat ovat ahtautuneet liiallisesti, purentarasitus ei jakaudu tasapuolisesti ja tietyt hampaat rasittuvat enemmän kuin toiset. Silloin niihin alkaa tulla enemmän kulumaa ja ne altistuvat halkeamiselle. Hampaiden ahtaus voi myös aiheuttaa muita purentaongelmia.”
Oikomisen uudet teknologiat: rautojen tilalle huomaamattomat muovikalvot
Nykyisin nuoret oikomisasiakkaat ovat onnekkaammassa asemassa kuin heidän vanhempansa aikoinaan. Syynä on oikomiseen käytetyn teknologian kehittyminen: perinteisiä hammasrautoja ei ole enää pakko käyttää, vaan niiden sijaan on mahdollista hyödyntää huomaamattomia, läpinäkyviä oikomiskalvoja.
”Kalvot ovat lähes näkymättömät. Niillä voidaan tehdä lähes kaikki samat hoidot kuin kiinteilläkin raudoilla – mutta asiakkaan kannalta helpommin. Kalvoilla liike pystytään kohdistamaan helpommin vain haluttuihin hampaisiin, kun perinteisen kiinteän oikomiskojeen lanka painaa yhtä aikaa kaikkia hampaita.”
Kalvohoidon alussa potilaan hampaista luodaan digitaalinen malli, jonka mukaan tälle räätälöidään sarja yksilöllisiä, hoidon edetessä vaihdettavia oikomiskalvoja.
”Digitaalinen simulaatio auttaa minimoimaan hoidon riskit etukäteen. Lääkäri näkee tarkkaan ennalta esimerkiksi sen, kuinka suuria liikkeitä hampaille tarvitsee tehdä. Asiakkaan kannalta simulaatio toimii myös motivaation lähteenä: se antaa selkeän ennakkokuvan tavoitellusta lopputuloksesta.”
Esimerkiksi Invisalign-kalvohoitoon liittyy lisäksi mobiilisovellus, joka muistuttaa kalvojen vaihtamisesta ja kannustaa asiakasta ottamaan säännöllisesti selfieitä, joissa hoidon vaikutus omaan hymyyn konkretisoituu.
Kalvo-oikomishoito etenee vähemmilläkin käynneillä
Vaikka kalvo-oikominen voi olla jonkin verran hintavampaa kuin perinteiset menetelmät, kalvot säästävät nuoren potilaan ja tämän perheen aikaa. Kiinteiden rautojen kanssa täytyy vierailla hammaslääkärin vastaanotolla noin kerran kuukaudessa, mutta kalvo-oikomisessa riittää kahden kuukauden väli.
”Koko hoitojakson aikana tämä tarkoittaa yhteensä viidestä kymmeneen lääkärikäyntiä vähemmän. Tyypillisissä ahtaustapauksissa hoito kestää vuodesta puoleentoista”, Ahlsten kertoo.
Korona-aika paljasti konkreettisen lisähyödyn kalvojen käyttämisestä. Vaikka asiakas ei esimerkiksi karanteenin takia päässyt sovitulle vastaanotolle, oikominen eteni silti.
”Voimme lähettää suunnitelman mukaiset seuraavat kalvot asiakkaalle postitse ja hän voi vaihtaa ne itse. Perinteisiä kiinteitä rautoja käyttäessä hoito tyssää, ellei asiakas pääse tapaamaan lääkäriä joka säätää oikomiskojetta.”
Koululaisille ja heidän vanhemmilleen Ahlsten suosittelee, että vaikka purentavirhe olisi virallisen asteikon mukaan alle julkisen hoidon rajan, siihen tartuttaisiin silti hyvissä ajoin.
”Lasten ja nuorten lisäksi hoidan myös aikuisia. Kuulen todella monelta potilaalta harmittelun: ’Miksi en tehnyt tätä jo aiemmin?’ Oikomishoito kannattaa yleensä aloittaa noin kymmenen ikävuoden jälkeen, kun hampaita on puhjennut riittävästi.”