Vinkit vanhemmille: näin tuet hammaslääkäriä pelkäävää lasta
Jopa puolet suomalaisista pelkää hammaslääkäriä, ja moni saattaa tietämättään siirtää pelkoaan omille lapsille.
Monelle lapselle hammaslääkäri on jännittävä kokemus. Joskus pelko on niin paha, että lapsi ei suostu istumaan hoitotuoliin tai edes tulemaan hammaslääkärin huoneeseen. Oralin suuhygienistin Arian Riatsonin mukaan tällaisissa tapauksissa vanhempien kannattaa kääntyä lasten hammashoitoon ja pelkopotilaisiin erikoistuneen hammaslääkärin puoleen.
”Hoitohenkilökunta ymmärtää, onko kyseessä jännitys vai paha pelkotilanne ja he osaavat reagoida tilanteeseen oikealla tavalla”, Lasten Oralissa, Erottajan toimipisteessä Helsingissä työskentelevä Riatson kertoo.
Riatsonin mukaan hammaslääkärin pelko on monesti lapsilla uusien tilanteiden pelkoa, sillä on luonnollista, että lapset jännittävät uusia asioita.
”Pelkoa ilmenee myös silloin, jos lapsella on ollut aiempia epämiellyttäviä kokemuksia hammaslääkäristä tai perusterveydenhuollosta”, Riatson sanoo.
Joskus myös vanhemmat siirtävät omaa pelkoaan lapsille.
”Jos lapsi oppii vanhemmalta, että hammaslääkärissä käynti on jännittävä asia, hän alkaa itsekin jännittää hammaslääkäriä”, Riatson kertoo.
Lapsipotilaisiin erikoistuneessa hammaslääkärissä lapsen luottamus ansaitaan
Lasten hammashoitoon ja pelkääviin lapsipotilaisiin erikoistuneella Lasten Oral -hammaslääkäriasemalla hammaslääkäri esittelee lapselle kaikki laitteet, joita hän käyttää.
”Lapsen suuhun ei koskaan hyökätä, vaan lääkäri kertoo lapselle koko ajan, mitä tehdään ja hoito etenee pienin askelin”, Riatson kertoo.
Lapsen kanssa voidaan sopia, että hän saa koska tahansa keskeyttää hoidon, esimerkiksi nostamalla kättä.
”Tärkeintä on rakentaa luottamus lapsen ja lääkärin välille. Luottamus lähtee siitä, että lääkärissä luodaan rento, empaattinen ja ystävällinen tunnelma”, Riatson kertoo.
Ystävällinen ilmapiiri luodaan jo vastaanottoaulassa.
”Täällä ei tuoksu kliininen hammaslääkäri. Vastaanottotila on värikäs: se sisältää esimerkiksi kirjoja, piirtopeilejä ja säkkituolin. Kun jokainen löytää itselleen sopivaa tekemistä, lapsi aistii heti vastaanottotilassa, että tämähän on kiva paikka”, Riatson sanoo.
Hoito suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa
Pelkopotilaisiin erikoistunut hammaslääkäri suunnittelee hoidon yhdessä vanhempien kanssa. Kun suun ja hampaiden tarkastus onnistuu, on aika miettiä mahdollista jatkohoitoa.
Vaikeisiin toimenpiteisiin voidaan tarvittaessa käyttää myös lääkitystä.
”Vaihtoehtoina ovat esilääkitys, ilokaasu tai yleisanestesia. Jos hoito vaatii esilääkitystä tai nukutuksen, hoitokerta käydään vanhempien kanssa yksityiskohtaisesti läpi ennen toimenpidettä”, Riatson sanoo.
Hänen mukaansa nykyisin lasten hammaslääkäripelosta puhutaan avoimemmin, mikä on helpottanut lapsiperheiden tilannetta.
”Vanhemmat ovat tietoisia siitä, että heidän lapsensa ei ole ainoa pelkopotilas. Myös eri menetelmiä on tuotu enemmän esille. Vanhemmat tietävät, että eri keinoja on olemassa ja lasta voidaan hoitaa juuri hänelle sopivalla tavalla”, Riatson sanoo.
Viisi vinkkiä miten tuet hammaslääkäriin tulevaa lasta
- On tärkeää, että lapsi tottuu käymään hammaslääkärissä pienestä pitäen. Mukavat ja kivuttomat kokemukset hammaslääkärissä lapsena ja nuorena kannustavat huolehtimaan hammaslääkärikäynneistä, ja siten hammaslääkäripelkoa ei pääse syntymään.
- Tee hammashoito tutuksi lapselle: Lapselle voi lukea hammaslääkäristä kertovia kirjoja, jotta asia ei jää vieraaksi. Kirjat voivat vähentää lapsen jännitystä.
- Kiinnitä huomiota siihen, miten puhut lapselle hammaslääkäristä. Jos jännität itse hammaslääkäriä, älä siirrä jännitystä eteenpäin puheessa lapselle.
- Kun lapsi tulee hammashoitoon, vanhempi voi olla hoitotilanteessa koko ajan mukana, mikä voi rauhoittaa tilannetta.
- Vanhempi voi tuoda lapsensa myös pelkopotilaisiin erikoistuneen suuhygienistin vastaanotolle: hoidossa välineitä voidaan katsella rauhassa ja hoitotuoliin voidaan totutella ajan kanssa.