Juurihoitoa pelätään turhaan

Juurihoito on sana, joka saa monilla polvet tutisemaan ja kylmän hien nousemaan otsalle. Mihin hampaan juurihoitoa ylipäätään tarvitaan? Miksi sillä on niin pelottava maine? Ja onko tuo maine ansaittu?

Näihin kysymyksiin vastaa erikoishammaslääkäri Erika Laukkanen, jonka tutkimus on ensimmäinen suomalainen juurihoitoa käsittelevä väitöskirja yli 100 vuoteen.

Mitä juurihoito oikeastaan on?

• Juurihoidolla yritetään estää tai hoitaa hammasytimen tulehdus. Hammasydin voi tulehtua, jos hampaan sisälle pääsee suun omia bakteereja esimerkiksi reiän tai vuotavan paikan kautta. Juurihoitoa tarvitaan, koska hammasytimen tulehdusta ei voi hoitaa antibiooteilla. Juurihoidossa hampaan juurikanavat puhdistetaan ja desinfioidaan – ja lopuksi juurikanavat täytetään täyteaineella.

Mistä tiedän, tarvitseeko minulle tehdä juurihoito?

• Et välttämättä huomaa hammasytimen tulehdusta itse ollenkaan, vaikka joskus se aiheuttaakin kovan hammassäryn. Valtaosa tulehduksista on oireettomia ja tulehduksen voi havaita ainoastaan röntgenkuvasta. Siksi jokaisen kannattaisi käydä säännöllisesti hammastarkastuksessa, jossa lääkäri voi ottaa selvää, onko juurihoidolle tarvetta.

Mitä, jos hammasytimeni on tulehtunut, mutta en mene juurihoitoon?

• Nykytiedon valossa oireettomatkin hammastulehdukset voivat aiheuttaa haittoja elimistössä. Tulehdus voi myös lähteä leviämään ja pahimmillaan aiheuttaa yleistyneen infektion ja viedä sairaalahoitoon. Jokaisen olisi viisasta pitää huolta suunterveydestään, mutta aivan erityisen tärkeää se on heille, joilla on muita yleissairauksia. Tutkimusten mukaan tulehdus hampaassa kasvattaa sydäninfarktin riskiä jopa nelinkertaiseksi, ja diabeetikoilla suun alueen tulehdus vaikuttaa sokeritasapainoon.

Miksi juurihoidolla on niin paha maine?

• Juurihoidon huono maine on enimmäkseen menneiden aikojen peruja. Nykyään tarjolla on hyvä puudutus ja menetelmätkin ovat kehittyneet. On myös hyvä muistaa, että juurihoidon ikävistä kokemuksista jaetaan herkemmin tietoa kuin sellaisista, jotka sujuivat hyvin.

Mikä juurihoidossa on nykyisin erilaista kuin ennen vanhaan?

• Etenkin 1990-luvulta lähtien juurihoidon menetelmät, välineet ja materiaalit ovat ottaneet suuria harppauksia eteenpäin. Nykyisin juurihoidossa käytetään NASA:n keksinnöstä jalostettuja nikkeli-titaanineuloja, jotka joustavat juurikanavan muotojen mukaisesti. Niitä voidaan käyttää koneellisesti, joten käsityö on vähentynyt. Muita viime vuosien kehitysaskelia ovat aiempaa tehokkaammat luupit ja mikroskoopit, paremmat puudutusmenetelmät sekä kudosystävälliset biokeraamiset täyteaineet. Näiden yhteisvaikutuksena juurihoito ei ole nykyisin samanlainen pelottava operaatio kuin menneinä aikoina.

Kaverini kertoi käyneensä juurihoidossa, mutta hoito ei onnistunut. Mitä se tarkoittaa?

• Ihan aina juurihoidolla ei ole edellytyksiä onnistua, vaan hammas voi olla niin huonokuntoinen, että se joudutaan poistamaan. Juurihoidon jälkeen onnistuminen arvioidaan seurantaröntgenkuvalla, joka otetaan yleensä vuoden kuluttua hoidosta. Huonostikin tehty juurihoito saattaa poistaa oireet, mutta säilöä tulehduksen hampaan juureen. Siksi seuranta on tärkeää.

Miten voidaan varmistaa, että juurihoito onnistuu?

• Hyvä uutinen on, että jos hammaslääkäri noudattaa kaikkia ajanmukaisia ohjeita ja suosituksia sekä hyödyntää viimeisimpiä menetelmiä, onnistumisprosentit ovat huippuluokkaa. Olennaista on myös, että hoitavalla lääkärillä on käytössään riittävästi aikaa ja että hampaan eristämiseen käytettävää Kofferdam-kumiliinaa hyödynnettäisiin.